rhy.fi
Riistanhoito
Riistakolmiolaskenta

Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä.

Riistakantojen kestävä käyttö ja metsästyksen oikea mitoittaminen edellyttää hyvää ja luotettavaa tietoa riistakantojen koosta ja kehityksestä. Riista- ja peltokolmiolaskentojen avulla tuotetaan tietoa metsä- ja peltovaltaisten alueiden riistalajien kannan arviointiin ja hoidon suunnitteluun. Hyvät tiedot riistan runsaudesta ja vuotuisesta tuotosta hyödyttävät sekä metsästystä että tieteellistä tutkimusta.

Riistaeläinten runsaudenseuranta on riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteistoimintaa. Eri seurantahankkeisiin osallistuu vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää. Tutkimuksen tehtävä on järjestää laskennat ja käsitellä tulokset. Metsästäjät tekevät vapaaehtoisesti varsinaisen laskentatyön maastossa.

Eri riistaeläinryhmille on kehitetty omat seurantaohjelmansa. Metsäriistaa seurataan riistakolmiolaskennan avulla. Riistakolmiolaskennan rinnalle on kehitetty peltokolmiolaskenta alueille, joilla maatalousympäristöä ja asutusta on runsaasti. Laskennan piirissä on yli 30 metsäriistalajia. Sorsien ja hanhien kantoja ja poikastuottoa seurataan toukokuisin parilaskennoin ja heinäkuisin poikuelaskennoin. Suurpedoille, hylkeille, majaville ja metsäpeuralle on kehitetty omat laskentansa.

Hirvikannan seurannalta vaaditaan niin suurta tarkkuutta, että kannan kokoa arvioidaan usealla tavalla. Riistantutkimuksen tärkein työkalu hirvikannan seurannassa on hirvihavaintokortti.

Riistakolmialaskennat suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä helmikuussa ns.talvilaskenta, jolloin lasketaan lumijälkiä ja näköhavaintoja, sekä heinä-elokuun vaihteessa ns. kesälaskenta, jolloin seurataan poikueiden kokoja yms. näköhavannoin.

Riistakolmio on maastoon sijoitettu tasakylkinen kolmio, jonka sivun pituus on 4 km, näin ollen laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. Kolmio pysyy vuodesta toiseen samana, vaikka alueella olisikin hakkuita tai muuta vastaavia metsänhoidollisia töitä. Tämä antaa tietoa lajien kehityksestä sekä elinvoimasta muuttuvassa metsänhoidossa.

Laskenta suoritetaan yhden vuorokauden aikana. Laskenta tapahtuu siten, että yksi henkilö kulkee kolmion päälinjaa myöten. Hänen sivuillaan molemmilla puolilla ns. rajalaskijat kulkevat n. 20 metrin päässä.

Laskettavat eläimet:

Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi merkitään näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.

Kesälaskennassa lasketaan kaikki metsäkanalinnut (metso, teeri, pyy ja riekko) sekä sepelkyyhky, lehtokurppa ja metsäjänis.
Lisäksi kirjataan kaikki karhua koskevat havainnot: näköhavainnot, jäljet, jätökset, kynsimiset, jne.





Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös